Kausi pulkassa

Nyt on lohensoutajan kultainen hetki. Vesi lähti nousuun ja kojamot ovat nyt ärhäköitä, niin sanoo vanhakansa. Uskoo ken haluaa. Se on myös hetki, joka valuu ohi kuin hiekka sormista, niin ettei sitä huomaakkaan. Minun osalta tämän vuoden soudut on nyt soudettu ja kultainen hetki saa mennä ohi. Vielä olisi tämä päivä aikaa, mutta ulkona sataa ja on koleaa. Kuka sinne nyt haluasi mennä kastumaan. Oli kyllä hieno lohikesä, vaikka alku olikin osaltani tahmeaa. Osasyynä taisi olla työt. Ne kun  pääsivät hiukan pilaamaan hyvää harrastusta.

Tämän päivän Lapin Kansassa oli taas juttua lohenkalastuksesta. Yleensä mie en nuita lehtijuttuja kommentoi, mutta nyt  kyllä joku asiantuntija oli aika pahasti ulkona tämän päivän lohenkalastustavoista. Maailma muuttuu ja me sen mukana. Uudet tuulet tulevat Lappiinki, halusimme tai emme. Olen jonku kerran nuita ulkomaan eläviä soutanu tuolla Väylällä ja yksikään ei ole  huolinut kalaa veneeseen. Se on yleinen tapa tuolla maailmalla, se CR kalastus. Nytkö se sitten onki eläinrääkkäystä, ko päästää kalat vapauteen. Ennen sitä sanottiin lohikantojensuojelemiseksi ja sitä se vielä maailmalla on. Se on villimpi homma, tuo lohenkalastus. Jos sie otat kalan veneeseen, se on rohki  huono homma. Vielä huonompi se on, jos sie menet sen päästämään takaisin. Onneksi on sesonki ohi tältä kaudelta, eikä tartte miettiä mitä tekkee. Mutta niinhän se on, ettei koskaan voi kaikkia miellyttää. Mie kuitenkin aijon jatkaa tätä hienoa harrastusta niinkuin ennenkin, sano asiantuntijat mitä tahtovat. Ensi kesänä nähdään asian tiimoilta. Nyt alan keskittymään jo ensikauden vaappuväreihin.

Tässä vielä muutama kuva pakastimeen päässeistä kojamoista. Onko tuo sitten hyvä vai huono, kun pakastimessa on enemmän kuin yksi kala.

Oma kala

 

Kaverin kala

 

-Jani-