Juniorin kanssa kalassa

Se on niin, että tätä vanhaa lohensoutuperinnettä täytyy yrittää siirtää vähän nuoremmillekki, ettei koko homma aivan ukkoonnu. Kun tuonne joelle kattelee, ei siellä monta alle nelikymppistä soutele. Otin kaverin pojan koltiaisen yheksi illaksi maskotiksi kyytiin ja sain tartutettua lohikuumeen. Saaliiksi saimme pari komeaa harria ja yhden parikilosen kossin. Siitähän se sitten lähtee tämä homma. Poika sai itte väsyttää lohen ja ottaa sen  kotia. Sitä en tiijä jäikö se pakastimeen malliksi vai menikö se pasitinpannulle. Mutta uusinta reissu on jo tiedossa.

Lohi oli kirkas nousukala. Oikein pirteä ja passeli nuorison väsytettäväksi. Vaappuvalinta vaikutti olennaisesti saaliin kokoon, sillä nyt oli kossinpyynti menossa. Jokainen pyyntivaappu oli alta 5cm ja tällä kertaa kelpasi Mattilan pikkupätäkkä. Siihen tokasi kaksi kalaa, joista toinen saatiin veneeseen. Isoilla lohilla taitaa olla nyt hampaaton aika, eikä niitä nyt kannata pyytää. Ja sais ne isot vaikka jättää sinne kutemaan, mieluummin kuin ottaa ylös. Mustiahan ne nyt on.  Saattaahan se kossinpyytäjällekki sattua vahinko ja onkeen ottaa komea murjaani. Se on sitten omassa harkinnassa, ottaako ylös vai ei.