TERVETULOA TYHJÄNSOUTAJAN SEURAAN

Tyhjänsoutaja, kalaväärti väylänvarresta kirjoittaa elämänkulusta lohijoen rannalla, asiaa kalastuksesta ja kalastuksen vierestä, siis pieniä tärkeitä asioita. Tervetuloa seuraamaan tunturipurojen solinaa ja lohijokien pauhuja. Ei sovi tosikoille!

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Kohti kevättä


Päivät pitenevät jo hurjaa vauhtia. Pitäs alkaa pikku hiljaa virittelemhään pilkkivehkeitä. Kuivat lihatki pittää laittaa roikkumhaan yhtäkoska. No niillä ei ole vielä kiire, mutta tuossa helmikuun lopulla ajattelen asiaa uuestaan. Tulevan viikon lämmitän taloa, ko vaimo on safarilla. Sitte seuraavat kolme viikkoa olen itte reissussa, joten vaappuhommat ovat varmaan jäissä jonku aikaa. Yllä oleva kuva kuitenki todistaa, ettei sitä aivan toimettomana olla oltu. Jotaki näkyvääki olen saanu aikhaan. Lohille olen nuo vaaput kyllä tehny, mutta saattaa se väylän haukikantaki nuilla pienentyä. Ei sitä koskhaan tiijä, mihin ne millonki purevat.



-Jani-

lauantai 29. tammikuuta 2011

Paluu takaisin

Vajaat 700km kilometriä takana ylhäisessä yksinäisyydessä. Yhtään moottorikelkkaa emmä nähneet koko aikana, mutta kolme hiihtäjää ohitimma. Aika rauhallista siis tuolla ylhäällä. Muutama petoeläin näky ja poroja tietenki. Kalusto kesti ja asiakkaat myös. Nyt on tyhjänsoutajaki maistanu herrojen herkkua. Hanhenmaksaa laitoima leivän pääle ja hyväle se vain maistu hienon ranskalaisen viinin kera. En mie oikeastaan viinin ystävä ole, mutta kyllä sitä juuri lusikallisen maisto. Mutta hanhenmaksa se kyllä oli hyvä.

Alla oleva taulu on maalattu meän venevalkamasta väylän varresta. Vaimo otti kuvan joelta ja nyt se on ikuistettu myös tauluksi muoniolaisen taitelijan maalamana. Kyllä kannatti.
-Jani-

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Lusikoita ja perhosia

Viikonloppu meni hopeatyökurssilla. Monta työtä ei arvannu tehä, kun hopean hinta oli noussu niin korkealle. 1gramma hopeaa maksaa nyt 1,22e, kun se viime syksynä maksoi reilusti alta euron. Muutaman lusikan tehin sekä lohille että sokerille. Lohiuistimiin en raaskiunu tehä kuin yhen hopearaidan. Kuvassa olevassa uistimessa on kolmea eri väriä, kupari, hopea ja messinki. Ei pitäs olla väristä kiinni lohen saanti tällä uistimella, kun sisäpuolella on vielä asiaankuuluva punamaalaus. Halukkaat voivat huutaa sitä huutonetissä, kunhan saan sen sinne ilmotettua. Seurailkaa tilannetta. Sokkerilusikka on täyttä hopeaa ja en kyllä tiijä käykö meillä koskaan niin hienoja vieraita, että tuon lusikan sais käythöön.
Perhot ovat ihan yhen illan inspiraation tulosta. Värit ovat tuttuja Tenonvärejä menneiltä vuosilta. Huomena mie lähen kelkkailemaan kohti pohjosta. Takasin tulen, kun mittarissa on vähintään 650km. Se pitäs täyttyä perjantaihin mennessä, jos kalusto kestää. Nykyaikana seki pittää ottaa huomihoon, että välile saattapi jäähä. Mutta toivoma että olen taas ensi viikonloppuna kotikenturalla pitämässä huolta katraasta. Nyt ne on viikon valtoimenhaan.
-Jani-

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Pilkilä pakkasessa

Alotin tänhään tekemhään ensi kesän harriperhoja. Inspiraatio on ollu vähä hukassa, ku perhovehkeet täyty pojan takia siirtää vaimon työhuoneeseen. Ei siellä yksin ole hauska hommata. Tartten hälinää ympärille. Tänhään päätin kokkeilla, joko poika olis järkiintyny sen verran, että sais koukut olla rauhassa. Nyt näyttää ainaki hyvältä.

On se maailma mallillansa, ko mieki ostin muovisia kastematoja. Niilä nyt pitäs jotaki saaha. Ei sole ihme, ettei kallaa tule. Haisivatki niin pahale. Nykyaikana häätyy kokkeilla kaikkia, että pyssyy muodin mukana. Mutta en mie kyllä nuita muovimatoja ennää ikinä osta. Onneksi kohta tullee kevät ja kärpäset ja toivottavasti niitten mukana oikeat toukat. Saalista ei siis väylästä kolmenkymmenen asteen pakkasessa tullu. En mie sinne ilmaseksi olis menny, mutta ko hyvin maksethiin, niin hääty käyä kokkeilemassa.
-Jani-

lauantai 8. tammikuuta 2011

Punnitustuloksia

Parituhatta kilometriä on näille lumille piristelty turistien kans tässä lähimaastossa. Huomena lähen kohti pohjosen tuntureita muutama päristelijä perässä. Kolme päivää aijoma venyä reissussa, jos kaikki menee hyvin. Lohivaappuja olen jo hiukan askarrellut tässä ajankuluksi. Muutamia on muitten kiusaksi jo valmistunu.

Sain muuten ennen joulua punnitustuloksia.
Lohivaappujen oikeat painot:
Kalossi 7g
Mankala 7g
Kap 7g
Huuskimus 8g
Jan 8g
Emma7g
Joonasjermu 8g
Sassi 8g
Tts 8g
Repolainen 7.5g
JA 8g
Ja kaikkia vaappuja on punnittu kaksin kappalein, vmc kotkankynsikoukuilla koko 4. Nilsun sivutissivaappu poikkeaa tästä joukosta aika paljon, mutta toimii silti Hangosta Nuorgamiin. Kuvassa on valmistumassa 7,5 grammaisia JA-vaappuja kesän koitoksiin. Ruiskumaalauksen vaappuihin taiteilee Repolainen, mutta itte hoijan vielä pensseli puolen.
-Jani-