Eilen lähdin rauhoituksen jälkeen joelle. Ilma ei kyllä ollut mitenkään soutajaystävällinen. Tuuli niin kovasti, että tuntui kuin tuulitunnelissa olisi soutanut. Yleensä en edes lähde tuulella joelle vaan pysyn tiiviisti rantatörmällä. Nyt sattui jonkinmoinen hairahdus ja päätinkin mennä soutamaan tuulesta huolimatta. Tämä hairahdus kostautui kojomon kohtaloksi ja se iski oma tekoiseen ja Repolaisen värittämään JA-vaappuun. Väri on lohimiehille tuttu Emman värikartasta nro 17. Kalaa oli soma väsyttää. Se oli kesän pirtein kala. Se hyppelehti ja teki kaikenmaailman temppuja, jotta pääsisi vapaaksi. Nyt oli onni minun puolella ja kala pysyi kun pysyikin kiinni ja sain sen jopa veneeseen asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti