Perinteinen lohenkalastuskauden päätösretki toteutettiin taas 30.8.2013 hyvässä säässä. Osanottajamäärä tuplaantui viime kerrasta, mutta kalasaalis jäi puoleen viime vuodesta. Sen verran hyviä vaikutuksia rallilla on ollut, että muutkin lohestajat ovat huomanneet hyvän ja hienon tavan päättää lohikausi laskemalla Reponiemestä Pakamukkaan. Reissuun pitää varata koko päivä, jos haluaa koko matkan soutaa. Me olimme joelle 10-18.30 ja siinä ajassa tulimme n. 15km alavirtaan. Lohestajatorpalla on mukava juoda kauden viimeiset lohikahvit ja jutella viimeiset lohikuulumiset ennen talven tuloa. Sekä nostaa veneet traileriin ja viedä ne sieltä suoraan latoon talvisäilöön. Tämän kertainen retki oli kaikin puolin onnistunut vaikka yksi joutuikin nousemaan maihin juuri ennen maalisuoraa, koska hirviasiat menivät nyt lohen edelle.
Täällä ne ihmiset on kaiken aikaa jonkinlaisessa kuumeessa. Ensi tulee lohikuume, joka kestää kaksi kuukautta ja siitä on vaikea parantua. Moni sairastaa sitä vielä talvellakin. Sitten tulee hillakuumme, mutta sitä podetaan onneksi vain pari viikkoa ja se paranee äkkiä. Hillakuumeen jälkeen tulee lievä mustikkakuume, mutta se menee lievin oirein ohi. Juuri kun lohikuumeesta yritetään selviytyä niin tulee hirvikuume. Ja se onkin sitten kova paikka. Hirvikuume on kuumeista kovin ja tunteita nostattavin tauti. Siitä joko selviää tai ei. Puolukkakuumeeseen sairastuvat yrittävät selviytyä hengissä hirvikuumeisten seassa. Kuumeet laskevat hiljalleen joulua kohden, jolloin on aika rauhoittua kaamoksen viettoon.
Tämä pikkukala tarttui LJ-vaappuun.
Lohenväsytystä
Tälle kalalle maistui JAN.
Ilma on kuin morsian.
Pikkukossi tuli tuli Kauhia-vaapulla.
Pakollinen paussi Pyssykorvassa
Päivän ottivaaput: Lilli, JAN-parsilankku, LJ-pätäkkä ja sekä JA-vaappu
